Kesän maut purkkiin ja pulloon

Ristiäisviikolla tuli pakastettua parisen kymmentä litraa mansikoita pakkaseen, nyt vuorossa olivat kirsikat.

Omalla pihalla kasvava kirsikkapensas on vielä niin pieni, että siitä riittää vain naposteluun kirsikoita, mutta kun kummitäti soitti ja toivotti tervetulleeksi poimimaan heidän kirsikoita, pakkasimme lapset ja kulhot autoon ja hurautimme heille.





Kummitädin pihan kirsikkapuissa oli kirsikoita yli heidän oman tarpeen, kiitos kevään runsaan ja onnistuneen kukinnan. Mies keikkui tikkailla yläilmoissa ja poimi kirsikat, minulle jäi niiden säilöminen. Koska kaksivuotias esikoinen tykkää kirsikoista, halusi niitä jopa aamupuuron päälle, päätin tehdä kirsikoista hilloa. En ole koskaan aiemmin vastaavaa hilloa tehnyt, joten pikaisen googlettelun jälkeen löydettyäni hyvältä vaikuttavan ohjeen, lähdin testaamaan miten käy.
Ja hyväähän siitä tuli, ainakin näin ensi maistamisella. Ehkä vähän liian makeaa omaan makuuni, mutta toivottavasti tytär tykkää.

Eilisen kirsikkahillon keittämisen lisäksi kävimme lasten kanssa mustikkametsässä. Takapihan omat mustikat ovat jo kypsyneet ja lähes kaikki poimittukin, osa jätettiin tarkoituksella poimimatta, jotta tytär saa niitä käydä sieltä syömässä. Tunnin verran oltiin metsässä ja sen aikana sain reilu kahdeksan litraa poimittua. Esikoinen jaksoi hyvin rusinoiden, mustikoiden ja välipalasmoothien ansiosta, mitä nyt hyttyset hieman kiusasivat. Nuorimmainen taas nukkui koko ajan tyytyväisenä vaunuissa. Ja kyllä, työnsin vaunut metsään mustikoiden keskelle, matkaa autolta oli tosin se vajaa kymmenen metriä.





Kasvimaalla puolestaan kaikki kasvaa kohisten, salaatista, retiisistä, mangoldista ja rucolasta on tehty jo uusintakylvö. Herneitä, sipulia ja mansikoita saa jo omasta maasta, yrteistä mm ruohosipuli, meirami, persilja, kirveli ja korianteri ovat olleet käytössä keittiössä jo hyvän aikaa. Raparperi kasvaa komeasti, siitä on useampi piirakka tehty ja päätin kokeilla myös mehun tekoa. Ohje löytyi Kotilieden puutarhaelämää-lehdestä, jonka olen ottanut jo aiemmin keväällä talteen. Ehkä pienoinen pettymys, vaikka ihan hyvää olikin. Ehkä ohjetta hiukan muokkaamalla siitä saisi omaan makuun sopivamman, nyt raparperin maku ei tullut esille niin paljon kuin olisin toivonut. Mutta kauniin väristä siitä ainakin tuli.



Kesän makujen lisäksi parasta kesässä ovat myös oman pihan kukat. Tällä hetkellä kukkivista suosikkini on ehdottomasti tähtiputki. Se on kaunis yksinään, yksinkertaisessa maljakossa tai tällä kertaa ihan vain pullossa.




Ei kommentteja