Syksyn tuntua ilmassa



Ulkona aurinko paistaa ja lämmitää, mutta ilmassa on jo selvästi syksyn tuntua. Varsinkin sateen jälkeen tuoksuu syksy. Tuuli tiputtaa puista yhä enemmän ja enemmän keltaisia lehtiä nurmikolle. Keittiöpuutarhassa saa korjata vielä satoa mm. kurkuista, kesäkurpitsasta ja lehtikaalista, mutta pikkuhiljaa lakastuvat kesäkukat kertovat syksyn lähenevän.
Enää ei tarkene ulkona pelkällä t-paidalla, vaan päälle on vedettävä huppari tai ainakin tuulenpitävä takki. Lasten välikausivaatteet on saanut jo kaivaa kaapista esille.


Mistä sitten tietää syksyn lähestyvän myös käsitöitä harrastavan kotona? No siitä, kun ompeluprojektit ja kevyet kesäiset virkkaustyö saavat väistyä neuletöiden tieltä. Sohvan nurkkaan ilmestyy yksi toisensa perään aloitettuja villatakkeja, villasukkia ja pipoja. Into on kova aloittaa, mutta aloitettujen projektien loppuunvieminen onkin sitten eri asia. Mutta se kuuluu tähän vuoden aikaan, syksyn lähestyminen innoittaa aloittamaan liudan eri projektejä, sillä kuin luonnostaan sohvan nurkka, lankakerät ja puikot vetävät puoleensa.




Alkuinnostuksessa on jotain valmistakin kuitenkin syntynyt. Nimittäin esikoiselle poikkeuksellisen vaaleanpunainen neuletakki. Taitaa muuten olla jopa ensimmäinen laatuaan. Vaaleanpunainen ei kuulu suosikkiväreihini, taitaa pikemminkin löytyä sieltä suosikkivärilistan häntäpäästä. Syy vaaleanpunaisen neuletakin syntyyn onkin superedullinen lanka, jonka aikoinani ostin Lankamaailmasta. Niin edullinen, että sitä oli pakko ostaa, vaikka käyttötarkoitusta ei vielä tuolloin ollut tiedossa. Nyt keristä vihdoin syntyi takki, joka esikoisen mukaan on "hiano takki", joten todennäisesti se tulee myös käyttöön.




Tarkemmat tiedot löytyy taas Raverystä.

Ei kommentteja