Hummingbird-tunika

Viime aikoina viikot ovat tuntuneet vilahtavan ohi silmissä. Mielessä on iso lista asioista, jotka täytyisi tehdä, mutta tuntuu ettei aika vain millään riitä kaikkeen. Yksi tällä hetkellä karsittavista asioista on ollut blogiin kirjoittaminen. Kaikenlaista on tullut tehtyä, niin ommellen, neuloen kuin keittiössä puuhaten, joista kaikista olisi kiva kirjoittaa, mutta aika ei vain yksinkertaisesti riitä valokuvien ottamiseen ja kirjoittamiseen. Varsinkin kun en halua kuvia, joissa seikkailee välillä linssin eteen eksynyt nalle. välillä jostain kurkistaa taapero tai vähintäänkin kuvissa vilahtaa pienet sormet, milloin missäkin.

Syksy on ihanaa aikaa, on mahtavaa kun omalta pihalta saa säilöttyä talteen vaikka mitä. Meillä kuivuri on hurissut miltei yötä päivää kuivaten niin omenoita, persiljaa kuin sieniäkin. Omenat tosin ovat saatuja, kun omat puut eivät vielä tuota satoa ja sieneenkään en ole ehtinyt, nekin ovat saatuja. Omenoista on keitetty myös hilloa ja pakastin on täyttynyt ihan huomaamatta marjoilla, mehulla ja hillolla. Ja minä kun ajattelin vielä puolukkaankin ehtiä, mutta marjoille ei taida enää olla tilaa.



Tytär puolestaan tuntuu venähtäneen hetkessä ja 92 koon vaatetta on saanut kiikuttaa varastoon. Olen ottanut ehkä vähän turhankin kunnianhimoisen tavoitteen ja aikomuksenani on ommella mahdollisimman paljon uusista vaatteista itse. Viime aikoina onkin valmistunut ihan perusvaatteita, kuten legginsejä ja t-paitoja niin lyhyillä kuin pitkillä hihoilla sekä muutama tunika. Kaksivuotias ei kuitenkaan ole innoistunut sovittamaan vaatteita saatika sitten niin, että niistä olisi kelvollisen kuvan saanut napattua. Liukuhihnalta valmistuneita perusvaatteita en tosin jaksakaan kuvailla, mutta jostain kivammasta tunikasta olisi kiva saada ihan itsellekin muistoksi kuva. Uusimmassa Ottobre-lehdessä ollut Hummingbird-tunika oli sellainen, josta halusin kuvan talteen. Kangas (joka muuten on sattumoisin Elvelyckanin Hummingbird-kangasta, josta kaavakin lienee saanut nimensä) on sen verran kiva, samoin malli ja onnistuikin hyvin, joten olisi ollut kiva saada kuva talteen.



No, kuvan sain tai oikeastaan kaksi. Enempään ei tyttö suostunut ja nämäkin sain kauhean vääntämisen tuloksena eikä lopputulos ole kauhean siisti. Ehkä on siis tyytyminen niihin ripustettuihin vaatteisin. Pysyy paikallakin paremmin kuvattaessa.

Instagramin puolella moni on tuntunut tehneen tällä samalla kaavalla useampia tunikoita, mutta pienin muokkauksin. Ajattelin kuitenkin itse toteuttaa täysin ohjeen ja kaavan mukaan, mutta näin jälkikäteen voi todeta, etteivät muut turhaan ole tehneet muokkauksia, varsinkin tuohon pääntien osuuteen. Halkio ei nimittäin oikein istu, seuraavasta versiosta jätän sen ehdottomasti pois. Muutoin kelpo tunika, joka tulee taatusti käyttöön.

Ei kommentteja