Sunnuntain syyspuuhat pihalla

Mukavaa sunnuntaita!

Kirpeästä ja tuulisesta syyssäästä huolimatta meillä on viikonloppuna tehty pihahommia. Vihdoin on lähes kaikki pihan ja lähimaaston puut tiputtaneet lehtensä ja oli aika haravoida piha. Tai hiukan niitä on tullut haravoitua jo aiemmin, mutta nyt saivat viimeisetkin lehdet kyytiä. Todennäköisesti puista niitä tippuu vielä hiukan, mutta se toisaalta haittaa, kunhan suurimmat saadaan pois.

Eilen osa lasten päiväuniajasta tuli käytettyä haravan varressa huhkien ja loput haravoinnit suoritettiin lasten kanssa. Tai siis käytännössä niin, että minä haravoin, mies kokosi kuormaa kasoista ja tytär hyppeli, kieri, levitti ja makasi kasoissa. Nuorimmainen tyytyi vaunuissa makoiluun. Innokkaasta apurista ja tuulesta huolimatta lehdet saatiin melkein kaikki haravoitua ja pois pihasta.

Seppelvarpu syysväri



Tänään mies jatkoi sora-alueiden siistimistä lainaan saadulla lehtipuhaltimella. Haravalla lehtien mukana tulee niin paljon soraa, että puhallin oli tähän hommaan parempi ratkaisu. Sunnuntaina ainakin meilläpäin puhaltanut, paikoitellen jopa navakkakin tuuli vähän hankaloitti puhaltamista, mutta suurin osa lehdistä ainakin saatiin pois pihalta.

Sädepäivänhattu loistaa keltaisena muuten laskastuneessa kukkapenkissä.
Tähtiputki kukkii edelleen, viime aikojen yöpakkasista huolimatta.
Lauantaina pihan kukkamaihin upposi myös toista sataa kukkasipulia. Mattimyöhäisenä ostin sipuleita nettikaupasta ison kasan puoleen hintaan ja osa jopa vielä halvemmalla. Olen aiemminkin istuttanut niitä aika myöhään syksyllä, varsinkin kun meillä etelässä maa pysyy pitkään sulana. Tänä vuonna ongelman aiheutti kuitenkin pitkään jatkunut sateettomuus, sillä maa oli kuin betonia. Vaikka käytössä oli metallilapio, kivikovaan maahan oli vaikea saada kuoppaa aikaiseksi. Kukkamaiden lisäksi kaivoin miltei luonnontilaiselle alueelle tontin etualalle idänsinililjoja reilu viisikymmentä kappaletta. Tavallinen metsämaapohja se kova vasta olikin. Illalla käsi olikin hellänä kaivamisesta, mutta tulipahan kaivettua sipulit maahan. Ensi keväänä on siis odotettavissa taas väriloistoa kukkamaassa ja kenties muuallakin, jos idänsinililjat kasvavat. Tarkoituksena on, että vielä joskus ne levittäytyisivät sinisenä mattona aina keväisin tontin edustalla. Saa nähdä miten käy.

Siperiankurjenmiekan siemenkodat ovat upeita katseenvangitsijoita syyspihalla

Nyt kun piha on siisti lehdistä, voi hyvällä omalla tunnolla istua illan hämärtyessä sohvan nurkkaan ja viimeistään lasten mentyä nukkumaan kietoutua vilttiin, sytyttää takkaan tuli ja nauttia syysillasta kynttilänvalossa ja mahdollisesti valkoviinilasin äärellä.

Verikurjenpolvi upeassa punaisessa syysasussa.
Mukavaa ja tunnelmallista sunnuntai-iltaa!


Ei kommentteja