Muistot talteen valokuvakirjaan

Olen yksi niistä ihmisistä, jotka ovat vältelleet Ifolorin ja muiden valmistajien tarjoamia valokuvakirjoja viimeiseen asti. Tähän asti olen tilannut valokuvat vanhanaikaisesti tavallisina valokuvina, liimaillut niitä albumiin ja kirjoitellut sivut täyteen kauniilla kynällä. Tai siis noin niinkuin periaatteessa. Käytännössä valokuvien tilaus on mennyt siten, että kuvien saavuttua ne ovat maanneet kirjoituspöydän laatikossa jonkun aikaa, vähän kauemminkin, ennen kuin olen saanut liimattua ne albumiin. Ja tekstit, ne taitavat uupua osasta kuvia edelleen.


Jotenkin olen aina kuitenkin pitänyt enemmän vanhojen kunnon albumien selaamisesta. Lisäksi pidän itse tekemisestä, joten kauniilla kynällä ja käsinkirjoitetut tekstit kuvien yhteydessä ovat olleet mukavia. Viime aikoina kauniita, yksinkertaisia albumeja on vaan kovin vaikea löytää. Myös aikaa kuvien kiinnittämiseen on lapsiperheessä vaikea löytää. Tai jos aikaa on, valokuvien albumiin laittaminen roikkuu siellä tekemätömien töiden listan häntäpäässä. Joten kuvia on jäänyt tilaamatta ja liimaamatta albumiin, kröhöm, luvattoman paljon.





Koska aikaa ei ole nykyään tuhottomasti tuhlattavaksi, päätin kokeilla valokuvakirjaa. Yksinkertaisuuden ja kavereiden suosittelun takia valitsin kokeiluun Ifolorin kuvakirjasovelluksen,vaikka markkinoilla olisi taatusti muitakin hyviä. Päätin kokeilumielessä tehdä aluksi kirjan viime kesäisestä kesälomareissusta ja jos kirja osoittautuisi hyväksi, voisin tilata niitä enemmänkin.

Tähän asti olen karsastanut valokuvakirjoja mm. niiden valmiiden pohjien ja taustojen vuoksi, sillä omaa silmää eivät miellytä vaaleanpunaiset tai -siniset taustat, kukkasilla, perhosilla tai muilla koukeroilla höystettynä. Tutustuttuani ohjelmaan huomasin, että eivät taustat ole tosiaankaan pakollisia ja omia fonttejakin sai kivasti ladattua. Kirja rakentuikin sitten loppujen lopuksi ainoastaan meidän kesälomareissun valokuvien varaan, muutamilla tekstinpätkillä lisättynä. Tausta jäi puhtaan valkoiseksi, en siis lisännyt mitään ylimääräistä. Jos aikaa olisi enemmän ja haluaisi saada oikein hulppean lopputuloksen, taustoja voisi toki tehdä yksinkertaisesti itsekin, mutta nyt mentiin simppelillä ratkaisulla.





Ja lopputulos osottautui yllättävän hyväksi. Kuvat ovat teräviä ja tarkkoja ja värit kohdillaan, koska en halunnut automaattista korjausta kuvilleni. Kerran automaattisella korjauksella tilanneena jo valmiiksi käsiteltyjä kuvia, en tee sitä enää uudelleen. Tuloksena oli nimittäin kaamean värisiä kuvia.
Mutta tällä kertaa Ifolor siis yllätti positiivisesti. Kirja saapui lisäksi muutamassa päivässä tilauksen jälkeen, joten se ehti loistavasti isänpäiväpakettiin.



Sen verran kirjaa on selailtu, että kunhan joulu ja joulun kiireet saadaan alta pois, voisin ottaa joku ilta kunnolla aikaa itselleni ja tilata kirjoja lisää.

2 kommenttia

  1. Voi että... Tuo homma on ollut to-do -listallani jo pitkään. Aikaisemmin liimasin valokuvia ja tein albumeista todellisia muistokirjoja. Nyt kun lapsille olisi kiva olla jotain kuvamuistojakin jäljellä tulevaisuudessa, on tuo homma jäänyt täysin. Nurinkurista. Ehkä olisi järkevää startata tästä hetkestä eikä miettiä koko ajan kasvavaa ja kasvavaa monen vuoden sumaa. Sitä aikaisempien vuosien sumaa voi sitten purkaa myöhemmin. Ja hei, tervetuloa Åblogeihin! Kiva saada sinutkin mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukaanpääsystä! :) Pohdin tuota samaa ja päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja startata tosiaan tästä hetkestä. Minulla ei onneksi (vielä..) ole kuin muutaman vuoden suma, mutta nyt kun sain sen ensimmäisen kirjan tilattua, ehkä löydän aikaa ja intoa niihin vanhoihin kuviinkin paneutumiseen!

      Poista