Side by Side - shawl



Pohdin pitkään julkaisenko lopulta tätä postausta lainkaan, sillä se on odottanut luonnoksissa kauan. Siis KAUAN. Suurimpana syynä pohdintaan olivat ehkä nuo kuvat, joista huomaa että kuvia ei ole ihan marraskuussa kuvattu. Neulomani huivi on kuitenkin ollut niin kiva ja paljon käytössä, joten pakkohan siitä oli ne kuvat tänne blogiinkin laittaa, oli viljapeltoja tai ei.

Tästä Veera Välimäen suunnittelemasta Side by Side-huivista meinasi jo kertaalleen tulla taas yksi ikuisuusprojekti. Langat tähän ostin jo keväällä Turun käsityömessuilta, innostuksissani aloitin huvin silloin samantien tavoitteena saada itselleni värikäs keväthuivi.

Kevät meni ja kesä tuli ja huivi oli edelleen kesken. Seuravaaksi tavoitteena oli saada uusi juhannushuivi, kun nämä Suomen juhannussäät nyt ovat olleet mitä vähän sellaisia, että merinovillaiselle huiville on ollut tarvetta. No, se juhannuskin meni menojaan ennen kuin sain huivin neulottua. Taidettiin elellä jo heinäkuuta, kun lopulta huivi oli neulottu. Siitä kului vielä useita viikkoja ennen kuin sain sen viimeisteltyä eli pingotettua ja siitä taas useita viikkoja, ennen kuin saatiin se kuvattua.



Visio kuvaukseen oli, mutta aika ja tilaisuus puuttuivat. Kun loppukesän illat alkoivat jo hämärtyä, päätin eräänä iltana, että nyt tai ei koskaan ja pyysin miehen mukaan. Lapset nukkuivat jo, kun saapastelimme saappaat klonksuen viereiselle viljapellolle ja minä poseerasin ja mies yritti ottaa kuvia ohjeideni mukaan. Pyörällä ohi ajanut vanhempi herrasmies naureskeli touhuillemme, kun seisoimme molemmat viljapellossa ja minä komensin miestä ottamaan kuvia ties mistä kuvakulmista. Kello näytti tässä vaiheessa jo puolta kymmentä. Laskeva aurinko ja kotona parinkymmenen metrin päässä nukkuvat lapset asettivat tiukan aikataulun, mutta kuva saatiin otettua. Ja yllättävän hyviä niistä tuli, vaikka mies ei ole tottunut järkkärin käyttäjä.




Kuvaussessiosta ehti kulumaan kuitenkin useampi kuukausi, kun aikaa blogille oli enemmän. Eli nyt. Vihdoin kuvat ja teksti siis blogissa! Huivi on ollut sen valmistumisesta käytössä ja paljon, jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain. Alun innostuksen jälkeen jäin epäilemään sen värikkäitä värejä, mutta lopulta olen alkanut pitämään niistä. Kuten mieskin sanoi, ei olisi minun odottanut valitsevan näin räikeitä ja kirkkaita värejä, mutta huivi toisaalta piristää kivasti muuten usein niin mustavalkoista asua.

Itse huivin malli on siis Veera Välimäen suunnittelema Side by Side shawl. Ohje löytyy Joji Locatellin & Veera Välimäen yhteisestä Interpretations vol 4 -lehdestö. Oman lehden sekä langat huiviin ostin Ilo-lankakaupan osastolta Turun messuilta, mutta huivin ohje on myös ostettavissa Ravelrysta. Koko lehden mallit löytyy täältä. Jos muuten satutte liikkumaan Salossa, suosittelen lämpimästi käymään Ilossa. Aivan ihana pieni lankakauppa, jossa myynnissä hiukan erikoisempia lankoja, samassa yhetydessä pieni kahvila sekä loistava asiakaspalvelu!


Huivini langat ovat Hedgehog Fibresin Sock yarn-merinovillalankaa, väreissä "Bali" (sininen, 1 kerä) ja "Boombox" (kirjava neonväri, 2 kerää). Koska huivi on neulottu niin ohuesta langasta, se on mukavan kevyt pitää, vaikka onkin merinovillaa. Loistava huivi siis niin keväällä, kesällä kuin syksylläkin!


2 kommenttia

  1. Todella kaunis huivi ja värimaailma myös. Olen itse parasta aikaa neulomassa ihka ensimmäistä huiviani ja huomaan huivi-innostuksen tarttuneen. Suunnittelen jo seuraavaa työtä. Kudon pääasiassa pieniä töitä kuten sukkia, mutta nyt alkoi sukkaähky ja halusin jotain isompitöistä. Hyvää viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta kommentistasi! :) Minäkin aloitin aikoinani neulontaharrastuksen nimenomaan sukista ja kun sen ensimmäisen huivini neuloin, niin sille tielle jäin. Olen nimittäin auttamattoman huono sukkien neuloja: toinen sukka jää miltei aina kesken tai jopa kokonaan neulomatta...

      Poista